Uskontojen yhteistyö Suomessa - USKOT-foorumi ry
Religionernas samarbete i Finland - RESA-forumet rf

AoC:n Korkean Edustajan vierailu 5.9.2013

Suurl. Al-Nasser, prof Tlili (vas) ja SEN:n pääsiht. Heikki Huttunen (oik)

 YK:n alaisen Sivilisaatioiden Allianssin (UN Alliance of Civilizations – AoC- www.unaoc.org) uusi Korkea edustaja, suurlähettiläs Nassir Abdulaziz Al-Nasser vieraili Suomessa syyskuun alussa. Vierailuohjelmaan oli sisällytetty myös uskontotoimijoiden tapaaminen, jossa isäntänä ulkoministeriön kanssa yhteistyössä toimi USKOT -foorumi.

 

 

Tilaisuus järjestettiin 5.9. Kirkkohallituksessa. Sen tarkoituksena oli antaa vieraille kuva uskontotaustaisten toimijoiden yhteistyöstä ja toiminnasta Suomessa. Vastaava tapaaminen järjestettiin myös kaksi vuotta sitten silloisen Korkean edustajan Jorge Sampaion vieraillessa Suomessa.

 

Korkean edustajan Al-Nasserin delegaatioon kuuluivat lisäksi neuvonantaja, prof. Mustapha Tlili sekä AoC:n toimiston johtaja Matthew Hodes.  Tapaamiseen osallistui eri uskontoyhteisöjen jäseniä sekä viranomaisten edustajia. USKOT -foorumin edustajina tilaisuuteen osallistuivat molemmat varapuheenjohtajat ja sihteeri.


Piispa Kaarlo Kalliala, varapj Abdulmajid Tahirou-Varjonen (vas), suurl. Ilari Rantakari (oik)Varapuheenjohtaja, piispa Kaarlo Kalliala avasi kokouksen toivottaen vieraat tervetulleeksi ja esitteli lyhyesti USKOT -foorumin. Ennen vieraiden puheenvuoroja kuultiin joitakin etukäteen pyydettyjä puheenvuoroja eri uskontojen ja viranomaisten edustajilta:

-          Heikki Huttunen, pääsihteeri, Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN)

-          Anas Hajjar, puheenjohtaja, Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE)

-          Melody Karvonen, neuvonantaja – Suomen Bahá’í -yhteisö

-          Marjo Anttoora, Sisäasiainministerin valtiosihteeri

-          Tuula Lybeck, Kehittämisyksikön johtaja, Opetus- ja kultt.ministeriö.

 

Heikki Huttunen (SEN) esitteli Suomen uskonnollista tilannetta todeten, että meillä on ollut jo noin 200 vuotta islam ja juutalaisuus läsnä kristinuskon ohella. Dialogia on käyty eri tahoilla, mutta tärkeä virstanpylväs oli vuonna 2007 Hanasaaressa järjestetty uskontojen yhteistyötä koskeva seminaari. Siinä käytyjen keskustelujen pohjalta perustettiin Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT –foorumi ry vuonna 2011. Foorumiin kuuluvat toistaiseksi kolmen monoteistisen uskonnon edustajat, mutta uusien uskontojen läsnäolo Suomessa lisääntyy jatkuvasti. 

 

 

SINE:n puheenjohtaja Anas Hajjar oli tyytyväinen siihen, että on luotu järjestäytynyttä yhteistoimintaa. SINE:en kuuluu tällä hetkellä noin 75% uskonnollisista muslimeista, joita taas on noin 13,000. Kaikkiaan muslimeita Suomessa arvioidaan olevan 50-60,000. Melody Karvonen totesi, että Baháí –yhteisö on toiminut Suomessa jo 60 vuotta. Se edistää rauhaa ja yhteyttä maailmassa, ja rohkaisee oppimaan toisiltamme.

 

Marjo Anttoora totesi, että perinteisesti Suomessa ei ole ollut monia uskontoja, mutta tilanne on muuttunut ja nyt käydään paljon keskustelua uskonnoista. Osa tästä on varsin negatiivista, josta syystä tulee pyrkiä poistamaan ennakkoluuloja. On myös tärkeää, että uskontojen välistä yhteistoimintaa tuetaan ja rohkaistaan.

 

 Tuula Lybeck korosti, että uskonnonvapaus on tärkeää Suomessa. Jokainen voi kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhteisöön. Tilanne hyvä ja lainsäädäntö on kunnossa. Viime vuosina alkanut uskontojenvälinen dialogi on toivottavaa, ja hallitus haluaa edistää sitä. Tähän piispa Kalliala vielä lisäsi, että Suomi on nyt siirtynyt yhtenäiskulttuurista monikulttuuriseen tilanteeseen.

 

Korkea edustaja Al-Nasser esitteli AoC:n toimintaa todeten, että siitä on tullut merkittävä toimija kansainvälisessä kulttuurien ja uskontojen välisessä vuoropuhelussa.  AoC:n syntyi ensisijaisesti länsimaiden ja islamilaisen maailman välisen vuoropuhelun parantamiseksi, ja sillä on erityisesti mediaan, nuorisoon ja siirtolaisuuteen sekä näitä koskevaan koulutukseen liittyviä hankkeita. Hän mainitsi myös yhteistyön Wieniin perustetun uskontojen ja kulttuurien dialogia edistävän KAICIID Dialogue Centrin kanssa (King Abdullah Bin Abdulaziz International Centre for Interreligious and Intercultural Dialogue).

 

Prof. Tlili otti esille ilmiön, joka on yllättänyt sekä tutkijat että poliittiset toimijat, nimittäin uskonnon jatkuvasti lisääntyvä rooli julkisessa elämässä. On käynyt juuri päinvastoin kuin sosiaalitieteilijät ennustivat puhuessaan ”post-sekulaarista yhteiskunnasta”. Kysymys onkin nyt siitä, miten voidaan estää uskonnon joutuminen ääriryhmien aseeksi omien tarkoituksiensa edistämiseksi (instrumentalization), ja sen sijaan toimia niin että uskonnosta tulee rauhan välikappale. 

 

 

Matthew Hodes lisäsi, että jo nyt on liian paljon esimerkkejä uskonnollisista johtajista jotka on valjastettu edistämään äärikansallisia ohjelmia. Tästä syystä uskontojen yhteistyötä edistävät ryhmät, kuten USKOT-foorumi, antaa toivoa. Piispa Kalliala totesi tähän, että vaikka monet ovat kiinnostuneet dialogista, kaikki eivät ole valmiita sitoumuksiin.  Toinen kysymys on se, että kaikki uskontodialogia edistävät henkilöt eivät välttämättä edusta mitään laajempaa yhteisöä. USKOT -foorumin vahvuus on se, että se on edustava. Sen tulisi vain tehdä itsensä paljon näkyvämmäksi.

 

Seuranneessa keskustelussa Pia Jardi vahvisti, että uskonto voidaan todellakin kaapata sellaisten toimesta, jotka eivät sitä edusta. Hän korosti myös naisten osallistumista yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Ilari Rantakari mainitsi Suomen osallistuneen AoC:n uskontojen yhteisymmärryksen viikon (Harmony Week) viettoon kahtena viime vuotena, ja kertoi USKOT-foorumin järjestämästä vihapuheseminaarista.

 

Atik Ali taas kertoi Suomen Tataariyhteisöstä, joka tänä vuonna täyttää 70 vuotta. Tämä lasketaan vuodesta 1943, jolloin yhteisö sai ensimmäisen moskeijansa. Uskontojenvälinen rinnakkainelo on ollut harmonista, ja esim. juutalaisten kanssa on yhteisiä kysymyksiä, kuten ympärileikkaus ja halal -ruoka.

 

Heikki Huttunen kommentoi vielä Suomen kansankirkkojärjestelmää ja uskonnonopetusta, sekä lehdistön uskonnonvastaista kirjoittelua. Hän myös totesi, että hallituksen positiivinen näkemys uskontojen yhteistyöstä ei välttämättä muutu taloudelliseksi tueksi - seikka joka estää toiminnan kehittämisen.

 

 

Puheenjohtaja Kalliala päätti tapaamisen korostamalla, että monikulttuurisuus on tärkeää, ei ”uskontoneutraalisuus” – tai muuten syntyy jännitteitä. Näitä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää aikana, johon sisältyy suuria tulevaisuudenuhkia kuten ilmastonmuutos.



Kristilliset
Juutalaiset
Muslimit
Kansalliset juhlapäivät