Uskontojen yhteistyö Suomessa - USKOT-foorumi ry
Religionernas samarbete i Finland - RESA-forumet rf

Väitöskirja vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksesta

Oppilaiden identiteettien ja inkluusion tukeminen vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksessa: Tutkimus moninaisuudesta suomalaisessa perusopetuksessa. Harriet Zilliacus, Helsingin yliopisto. Ohessa linkki tutkimukseen:

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus tukee oppilaiden identiteettejä ja inkluusiota perusopetuksessa. Tarkastelun kohteena ovat 1-6. luokan oppilaat pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa opetuksen vahvuuksista ja haasteista erityisesti oppilaiden näkökulmasta ja nostavat esille kysymyksiä moninaisuudesta tämän päivän peruskoulussa.

 

Artikkeliväitöskirja perustuu kvalitatiiviseen lähestymistapaan ja koostuu neljästä artikkelista. Ensimmäinen artikkeli tarkastelee sitä, miten oppilaat kokevat opetuksen omassa uskonnonopetuksessaan tai elämänkatsomustiedossa, ja miten he arvioviat olevansa osa koulukulttuuria. Tutkimus perustuu lukuvuonna 2009 2010 tehtyyn osallistuvaan havainnointiin yhden koulun viidessä eri vähemmistöuskonnon ja elämänkatsomustiedon ryhmissä. Tulokset osoittavat, että vähemmistöoppilaat kokivat pääsääntöisesti opetuksen omassa ryhmässään myönteisenä. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että oppilailla on kielteisiä kokemuksia erilaisuudesta suhteessa enemmistöoppilaisiin. Lisäksi opetuksen järjestelyissä ja toteutuksessa esiintyi käytännöllisiä ongelmia.

 

Kolme muuta artikkelia perustuivat vuonna 2011 tehtyyn haastattelututkimukseen, johon osallistui 31 opettajaa ja 3 opetuksen koordinaattoria. Artikkelit tarkastelivat, miten vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon opettajat kokevat tehtävänsä tukea ja sisällyttää moninaisuutta opetukseensa, miten opettajat ja opetuskoordinaattorit kokivat vähemmistöuskontojen opetuksen integroitumisen osaksi koulukulttuuria, sekä millaisia näkemyksiä vähemmistöuskontojen opettajat näkevät opetuksen merkityksen oppilaan identiteetin tukemisessa.

  

 

Tulokset näissä artikkeleissa avaavat sitä, miten oppilaiden identiteetit olivat osa opetuskontekstia, joka sisälsi sekä oppilaiden identiteettiä tukevia että haastavia näkökulmia.

 

Tukevina näkökulmina opettajat ja opetuskoordinaattorit toivat esille erityisesti yhteenkuulumisen ja yhteisöllisyyden tunteen ryhmissä, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden inkluusion ja oppilaiden moninaisten kulttuuri- ja uskontotaustojen tukemisen. Oppilaiden taustojen tukeminen oli merkittävästi yhteydessä ryhmäkokoon ja oppilasryhmien ikärakenteeseen sekä opettajien kykyyn ottaa kaikki oppilaat huomioon.

 

Merkittäväksi haasteeksi osoittautui rakenteellinen syrjintä. Lisäksi opettajien näkökulmasta katsottuna jotkut oppilaat tunsivat itsensä erillisiksi ja eristäytyneiksi suhteessa enemmistöoppilaisiin ja joutuivat yksittäisten syrjintätapausten kohteeksi. Yhteisen dialogin puute koulun ja opetusryhmien kesken osoittautui myös haasteeksi suhteessa vähemmistöoppilaiden inkluusioon koulussa.

  

 

Vähemmistöuskontojen opetuksen suhteen tulokset viittasivat lisäksi siihen, että opetuksen nykyinen toteutustapa, joka tukee oppilaiden identiteettejä, sisältää haasteita. Nykyinen tapa tukee vahvana oppilaiden identiteettejä yhden tradition sisällä. Opetus ei aina ota huomioon nykyistä modernia monimuotoisuutta luokissa ja oppilaiden yksilöllisiä identiteettejä. Opettajien näkökulmasta oppilaiden identiteetit katsottiin usein olevan sidottu yhteen traditioon, ja traditionaalinen sosialisaatio oli selvästi läsnä. Tämä kyseenalaistaa nykyisen tavan toteuttaa opetusta ja opetuksen käytäntöjä. Uskonnon opetuksen kehittämisen kannalta olisi oleellista, että oppilaiden identiteetit katsottaisiin avoimiksi ja kehittyviksi, ja että tämä heijastuisi uskonnonopetukseen kokonaisuudessaan.



Kristilliset
Juutalaiset
Muslimit
Kansalliset juhlapäivät