Uskontojen yhteistyö Suomessa - USKOT-foorumi ry
Religionernas samarbete i Finland - RESA-forumet rf

Uskonnonopetuksen ryhmäkokojen tiukennus perusoikeuksien vastaista

USKOT-foorumin lausunto hallituksen esityksestä muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetusperusteiden tiukennuksesta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa (12.6.2014)

 

 USKOT-foorumi ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen lakiesityksestä, joka koskee muiden uskontojen opetusperusteiden tiukennusta. Haluamme kiinnittää erityistä huomiota esitysluonnoksen oikeusvaikutusten arviointiin, joka on mielestämme olennaisesti puutteellinen, sillä siitä ei ole nähtävissä, että esitystä olisi arvioitu perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Perustuslain perusoikeussäännösten esitöissä uskonnonopetus on liitetty osaksi uskonnonvapauden toteutumista, sillä uskonnonvapaus edellyttää mahdollisuutta saada uskonnollista tai elämänkatsomuksellista opetusta.

 

Opetuksen kriteerien supistaminen on eri asia kuin kriteerien määrittely lakia laadittaessa. Muutos kolmen oppilaan opetusryhmästä kymmenen oppilaan ryhmään heikentää olennaisesti perusoikeuksia osalta kansalaisia. Lakiesitys heikentäisi vähemmistöjen oikeutta oman uskonnon opetukseen. On tärkeää kiinnittää huomiota positiivisen uskonnonvapauden toteutumiseen erityisesti vähemmistöjen kannalta samoin kuin noudattaa pikemminkin positiivisen erityiskohtelun periaatetta yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Lakiehdotuksen kohdistuminen valikoivasti eri ryhmiin on huolestuttavaa: se heikentäisi vähemmistöuskontoihin kuuluvien asemaa - olivatpa näiden edustajat sitten jo pitkään Suomessa asuneita (esim. juutalaiset ja tataarit) tai maahanmuuttajia.

 

Kristillisten kirkkojen  puolelta katolinen uskonnonopetus kärsisi lakiesityksestä eniten. Kaikkien vähemmistöuskontojen kohdalla ruotsinkielisen opetuksen järjestäminen vaatii jo nyt erityisiä ponnisteluja. Ruotsinkielinen opetus vaarantuisi kokonaan lakiesityksen toteutuessa.

 

Lakiehdotusta on perusteltu säästöillä. Todelliset säästöt jäisivät kuitenkin minimaalisiksi, kuten esitystekstissäkin todetaan (s. 6): niitä kertyisi1,2 miljoonaa euroa, joka ei ole edes valtion osuus. Säästökohteita etsittäessä olisi kuitenkin otettava huomioon kokonaisuus ja arvioitava tässäkin tapauksessa niiden suhdetta yllä mainitsemiimme seikkoihin. Lisäksi oppilaiden kuljetukseen koulusta toiseen liittyy muitakin osatekijöitä kuin kustannukset. Erityisesti pienten koululaisten turvallisuus ja koulupäivien pituus ovat seikkoja, jotka nousevat esiin opetusta keskitettäessä aiempaa harvempiin kouluihin suurten kaupunkien ulkopuolella. Kuljetuskustannusten lisäksi kouluille aiheuttaisi kustannuksia ja lisätyötä esimerkiksi valvonta tuntien alkamista odotettaessa. Tämä voisi aiheuttaa tilanteita, joissa koulun resurssit eivät riittäisi käytännön järjestelyihin ja oman uskonnon opetus ei toteutuisi oppilaiden kohdalla.

 

Nykytilannetta kuvattaessa esitystekstissä mainitaan jo nyt suuret ryhmäkoot erityisesti islamin opetuksessa – pahimmillaan ryhmäkoko on todellakin yli 30 oppilasta. Samalla kuitenkin puhutaan ”pienryhmäisistä uskonnoista”. Lisäksi on otettava huomioon, että ryhmissä on erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita, eri luokka-asteiden oppilaita ja joskus myös eri koulujen oppilaita samassa ryhmässä. Oppilaiden enemmistöllä on maahanmuuttajatausta, minkä vuoksi he myös tarvitsevat enemmän tukea. Tällaisissa ryhmissä opetussuunnitelman toteuttaminen on opettajan kelpoisuuden omaavallekin henkilölle lähes mahdotonta.

 

Esityksessä puhutaan muiden uskontojen opettajien kelpoisuudesta. Mielestämme on annettava aikaa sille, että näissä uskonnoissa muodollisesti pätevien opettajien määrä kasvaa, kun koulutustakin on järjestetty vasta muutaman vuoden ajan. Esimerkiksi ortodoksista uskontoa opettivat 1980-luvulla lähes yksinomaan henkilöt, joilta puuttui opettajan pätevyys. Nyt 2010-luvulla lähes kaikki ortodoksisen uskonnon opettajat ovat päteviä opettajia. Muiden uskontojen opettajankoulutusta on kehitettävä sekä pedagogisella että aineenhallinnallisella puolella; ei riitä, että koulutusta tarjotaan yliopistossa, myös sisältö vaatii kehittämistä. Työn ohella opiskelemisen mahdollistaminen lisäisi opettajan pätevyyden omaavien määrää muissa uskonnoissa. Vielä on huomattava, että islamin opettajien kelpoisuuden omaavista osa ei kuitenkaan toimi islamin opettajina, sillä ryhmäkoot ovat olleet vuosikausia pääkaupunkiseudulla liian suuria ja käytännön järjestelyissä on muitakin puutteita. Vaikka esimerkiksi Helsingin opetusvirasto on ohjannut resursseja ryhmäkokojen pienentämiseen islamin ja ortodoksisuuden opetuksessa, monet koulut eivät käytä resursseja tähän tarkoitukseen. Lakiesityksen toteutuminen voisi edelleen huonontaa tätä kehitystä, vaikka se ei säädäkään ylisuuria ryhmäkokoja. Jos tilanne on tämä jo nykyisen lain voimassa ollessa, mikä olisi tilanne lakiesityksen toteutuessa?

 

Esityksestä ei myöskään käy ilmi, miten lakia tulkitaan tilanteessa, jossa ennen sen voimaan tuloa on koossa ryhmä. Nykykäytännön mukaan katsotaan, että jos on aloittanut jonkin uskonnon opiskelun, se pitäisi saada käydä loppuun vaikka ryhmä pienenee. On selvitettävä, onko tilanne sama lain mahdollisen uudistamisen jälkeen? Saako uusi oppilas vastaisuudessakin liittyä vanhaan joukkoon, ja voivatko ryhmät tällaisessa tapauksessa jatkaa loppuun saakka?

 

Lausunnon keskeinen sisältö

 Uskontojen yhteistyöfoorumi Suomessa – USKOT-foorumi ry, joka edustaa juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia, korostaa lausunnossaan seuraavia asioita:

 o   on kiinnitettävä huomiota uskonnonvapauteen osana perusoikeuksia

o   uskonnonvapauden toteutumisessa oman uskonnon opetuksella on keskeinen merkitys

o   opetuksen kriteerien tiukentaminen on eri asia kuin niiden määrittely lakia laadittaessa

o   vähemmistöjen uskonnonvapauden toteutumisen heikentäminen olisi erityisen huolestuttavaa

o   yhdenvertaisuuslain mukaisesti huomiota tulisi kiinnittää ennemmin positiiviseen erityiskohteluun kuin negatiiviseen, jota lakiesitys edustaa

o   esityksen todelliset säästöt ovat minimaalisia

o   lakiesitys vaarantaa katolisen uskonnon opetuksen ja kaikkien muiden uskontojen ruotsinkielisen opetuksen toteutumisen

o   islamin opetuksessa ylisuuret ryhmäkoot ovat jo nyt ongelmallisia opetussuunnitelman toteutumisen, oppilaiden oikeuksien ja pätevien opettajien saamisen kannalta

o   muiden uskontojen opettajien kelpoisuuden hankkimiselle tulee antaa aikaa, ja sen toteuttamisen käytännön mahdollisuuksia tulee lisätä yliopistossa.



Kristilliset
Juutalaiset
Muslimit
Kansalliset juhlapäivät